February 7, 2017

Kesäblogi

image

Eikös se niin ole että kun aika menee äkkiä, on kivaa ja paljon tekemistä. En olisi uskonut että Siera Nevada voi osoittautua näin mukavaksi leireilypaikaksi kesällä. Saapuessani lentokentälle ja astuessani ulos koneesta painostavan kuuma lehmänhenkäys nuudutti väsyneen matkaajan. 38 astetta oli mittarissa. Vajaan tunnin automatkan päästä 2300m korkeammalla ilmanala oli erittäin miellyttävä. Noin 25 astetta lämmintä ja raikas tuulenvire silloin tällöin. Ajattelin että tämähän on aivan täydellistä, ja niin se on ollutkin. Keli on juuri optimaalinen treenata, yön viileys viilentää asuntolan huoneen ja treenien välissä voi huoletta ottaa hieman aurinkoa.

Viikko on jo kohta vierähtänyt ja on aika suunnitella kotiinpaluuta. Leirin päätarkoitus on palautua EM-kilpailuista ja tehdä muutama tehokkaampi treeni ottaen hyöty korkeasta ilmanalasta. Tämä suunnitelma on toteutunut. Suomessa onkin sitten muutama päivä aikaa hengähtää kotosalla ja taas pakataan laukut ja suunnataan lentokentälle kohteena Oulu ja Kalevankisat. Suomenmestaruuden jano silmissä loikitaan, ja samalla tulee hyvä harjoitus Olympialaisten karsinta-finaali rytmille.

Mainittakoon vielä pari sanaa EM-kilpailuista. Nihkeän mutta tavoitteet täyttävän karsinnan jälkeen finaaliin riitti intoa. Kropassa tuntui hieman karsinnan rasitus mutta lihashuollolle suuri kiitos siitä että lantio saatiin halutulla tavalla auki vielä finaaliinkin. Karsinnassa kroppa oli tuntunut oikein hyvältä mutta kylmä sade ja viima kangistivat juuri ennen kilpailun alkua haitaten ensimmäistä hyppyä. Tuntemukset kropassa eivät aivan yltäneet tulostaululle asti mutta sain onneksi kolme lisäyritystä lunastaessani viimeisen paikan finaaliin tuloksella 13.80m.

Finaalissa kaikki alkaa puhtaalta pöydältä ja mitä vain voi tapahtua tilastoista ja karsinnasta huolimatta. Olin luottavaisin mielin sillä hyvä tunne kropassa viestitti siitä että jos tekniikka pysyy kasassa on pitkiä loikkia luvassa. Ei se nyt ihan sitten pysynyt ja 14 metriä jäi odottamaan tehtävälistalle. Kauden paras 13.95 ja 9sija. eivät tyydyttäneet tätä urheilijaa mutta niinkin huonoiksi ja heikko kontaktisiksi hypyiksi loikat olivat pitkiä. Mitäs sitten käy kun saadaan pitävyyttä loikkiin? Tämä ajatus mielessä otetaan iloisesti suunta kohti Rioa!

Haluan vielä kiittää kaikkia tukijoitani ja kannustajia niin kotisuomessa kuin Amsterdamissa. Silloin kun ei ole itse tulokseen tyytyväinen on hyvä kuulla onnittelut ja huomata muiden arvostus suoritusta kohtaan. Niin se kääntyy pian itsellekkin voitoksi ja pettymys haihtuu jättäen vain oppipolun taakseen! Kiitos!

share: